pääsetkö syvään kyykkyyn?

13 kesäkuun, 2018

Istumakyykky on luonnollinen asento – osalle meistä

Ei ole itsestäänselvyys, että 10-15 -vuotias nuorukainen pääsisi vaivatta pohjaan saakka ja sieltä ylös. Puhumattakaan meistä aikuisista, joilla elämän sietämätön keveys alkaa näkyä monin eri tavoin toimintakyvyssä. Pakottamista en suosittele ja jokaisen meistä ei tarvitse saada pakaroita lattiaan saakka.

”Pylly ruohoon” voi onnistua osalta ilman mitään valmistelua, mutta osalla ei välttämättä edes luiset rakenteet mahdollista tätä. Tästä huolimatta jokainen terveenä syntynyt kykenee oleskelemaan kyykyssä, ainakin elämänsä ensimmäiset vuodet. En usko, että kukaan on lapsena valittanut, ettei voi nousta lattialta ylös seisaalleen, koska tuo kyykyssä istuminen ei tunnu polvissa hyvältä. Pelkästään seuraamalla lapsen kehittymistä, voimme heittää roskakoriin käsitykset kyykyn luonnottomuudesta!

Mistä sitten johtuu, että jo osa alle teini-ikäisistä ovat kykenemättömiä laskeutumaan kyykkyyn? Uskoisin, että se johtuu siitä, että jokin asia on vaikuttanut heidän tapaan liikkua. Ehkä se on ollut lastentarhan setä tai täti, joka varoittaa kauhunilme kasvoillaan sormea heristäen, kun hyppäsit aivan liian korkeasta leikkitelineestä alas. Polvethan siinä menee! Lapsien, eikä sen liiemmin niiden aikuisten jotka ovat riittävän usein(mielellään päivittäin) vierailleet kyykkyasennossa ja välillä jopa hyppineet sinne ja takaisin ylös, tarvitse pelätä kyykkyä, tai hyppimistä. Keho on ällistyttävän vahva, ei se hajoa pienestä, mutta se hajoaa liikkumattomuudesta. Se hajoaa myös liian suurista määristä. Hiljalleen, yleensä alkuun juurikaan varoittamatta, sitten pieniä yskäyksiä päästellen ja lopuksi kivusta huutaen.

Syy saattaa olla myös omissa intresseissä.  Jos ne painottuvat sellaisiin asioihin, joissa liikkumiskyky ja tässä tapauksessa kyky laskeutua alas kyykkyyn, ei ole kovin suuressa roolissa, keho kokee kyvyn täysin turhaksi ja alkaa adaptoitua uusiin vaatimuksiin. Sellaisiin, joissa syväkyykky on täysin turha.

Keho on älykäs ja adaptiivinen

Onneksi peli ei ole menetetty aikuistenkaan kohdalla. Liikkumiskykyä voi palauttaa ja mahdottomalta tuntuva asia saadaan tuntumaan mahdolliselta, kunhan käytössäsi on sinulle toimivat työkalut ja annat muutokselle riittävästi aikaa. Olen montaa kertaa koulutuksissani todistanut miten jo alle kymmenessä minuutissa voi saada henkilön syvään kyykkyyn, vaikka hän on ollut itse siinä luulossa viimeiset 10 vuotta ettei se ole mahdollista. Usein muutoksiin pitää varata kuitenkin viikkoja ja kuukausia. Puoli vuotta on lyhyt aika, jos takana on vuosikymmen tekemättömyyttä, tai elämä on tarjoillut kitkeriä marjoja jonkin traumaperäisen loukkaantumisen muodossa. Loukkaantumiset ja niiden jättämät muutokset tuleekin huomioida aina kun näistä asioita keskustellaan.

Kun kyykkyä lähdetään ”eheyttämään”, kehitystä tulee aluksi käytännössä kahdella eri tapaa. Ensimmäinen ja nopein tapa parantaa omaa kyykkyä on kehittää itse liikemallia. Kun ymmärrät mistä kyykyn liikeradassa on kyse ja osaat hallita tärkeimmät yksityiskohdat, kyykkyyn laskeutuminen ja sieltä ylösnousu on todennäköisesti heti helpompaa.

Toinen muuttuja on hermosto, joka on toki yhteydessä ensimmäiseen. Tiivistettynä pähkinänkuoreen, hermosto vaikuttaa siihen miten hyvin lihakset toimivat liikkeessä ja sen tehtävä on myös rajoittaa liikettä, sillä keho on hyvin altis myös virheasentoihin. On puolestaan oma keskustelun aihe, mikä on todellisuudessa asentona virhe, mutta ainakin sellaiseksi voi lukea asennot, jotka saavat jonkinasteista tuhoa aikaiseksi. Asennot jotka eivät ole enää tuttuja, kuten kyykky saattaa osalla olla, hermosto estää liikkumista vastustaen ääriasentoon menoa. Se saattaa ilmetä monella eri tapaa, kuten jähmeytenä / kireytenä lihaksissa ja niitä ympäröivissä kudoksissa. Joskus jopa kipuna, joka estää normaalin liikkumisen. Joskus kipuaistimukset ovat aiheellisia ja joskus ne ovat enemmänkin kuin liian herkkä palohälytin. Todellisuudessa olet tekemässä herkullista illallista rakkaallesi, mutta palohälytin kokee sen koko taloutta uhkaavana vaarana keittiössä!

Pelko rajoittaa kykyä liikkua

Kyykyssä taaksepäin kaatumisen pelko on yksi rajoittava tekijä. Se saa aikaan vääriä asentoja, kun kaatumista aletaan ennakoida nojaamalla eteenpäin ja se myös lisää turhaa jännitystä muun muassa säären etuosan lihaksissa niiden pyrkiessä pitämään tekijä pystyssä. Tietyillä harjoitteilla, jotka löydät myös alla olevista videoista, voidaan lähteä ”huijaamaan” kehoa jotta se pystyisi rentoutumaan asentoon. Kun kehossa ei ole enää turhaa jännitystä, siitä voidaan alkaa tuottamaan myös tehoja. Lihas joka ei kykene rentoutumaan, ei kykene toimimaan optimaalisella tavalla, joten tässä(kin) tapauksessa parempi tapa on oppia vähentämään vastusta, kuin lisätä voimaa. Vaikka hyvin paradoksaalilta kuulostaakin, voimaharjoittelu saattaa olla yksi ratkaisu tähän.

Kolmas vaikuttaja tekijä asennon kehittymiseen syntyy pidemmällä aikavälillä ja se on kudosten kunto, sekä toimintakyky. Lihakset, sidekudokset, nivelkapselit ja muut tukirakenteet muokkaantuvat kukin omalla tahdillaan uudenlaisiin vaatimuksiin. Hermostolla ja muun muassa hormonitoiminnalla on vaikutusta tähän ja kudoksissa tapahtuu myös välittömiä muutoksia jopa harjoittelun aikana. Pidempiaikaiset muutokset kuitenkin vievät aikaa ja jotta tästä kaikesta tulisi jollain muotoa uusi perustila, vaatii se näitä kaikkia kolmea tekijää; oikeita liikemalleja, oikealla tavalla reagoivaa ja käskyttävää hermostoa, sekä hyvin voidellut kudokset, joista löytyy kykyä joustaa ja olla tarvittaessa jämäkkiä.

Neljäs tekijä löytyy korviemme välistä, sillä aivot johtavat koko sirkusta. Usein myös meidän omilla ajatuksilla ja ennakkoasenteilla on paljon vaikutusta siihen miten liikumme. Taustalla saattaa olla pelko kivusta, tai sitten olemme koko ikämme uskotelleet itsellemme olevamme kankeita. ”Meidän suvun miehet ovat kaikki jäykkiä ja naisilla hauraat selät!”.  Kun näitä ennakkokäsityksiä aletaan purkaa, on omia toimintamallejakin helpompi muokata toimivammiksi.

Summa summarum: kehitä parempia liikemalleja. Kehitä hermostoa välittämään, vastaanottamaan ja käskyttämään paremmin. Kehitä kudosten toimintaa monipuolisella liikkeellä, hyvällä ravinnolla ja riittävällä levolla. Vähennä rajoittavia uskomuksia omista kyvyistäsi (ole toki realistinen 😉 )

Lisää aiheesta videoilla, joista löydät muutamia käyttämiäni harjoitteita. Kaikki eivät sovi kaikille ja osa harjoitteista saattaa olla jopa huono idea tiettyihin tilanteisiin. Näitä harjoitteita ennen suosittelen lisättäväksi paljon erilaista lantion ja alaraajojen pyörittelyä lattialla, sekä kaikkea muuta matalan kuormituksen liikettä. Sellaista jota voi tehdä päivittäin, vaikka useasti päivässä. Siihen löydät toimivia työkaluja Toimintakykyinen keho -verkkovalmennuksesta. 

Kirjoittaja: Jukka Rajala