Miksi liike on lääke kroonisessa kivussa?

25 syyskuun, 2024

Kipu viestii tarpeesta muutokselle. Akuutissa vammassa muutoksen tarve on muun muassa vähentää vammautuneen kehonosan kuormittamista. Liian kauan huonossa asennossa oleskelu käynnistää yhtälailla kipusignaalin, jotta ymmärtäisimme muuttaa asentoa, eli liikuttaa kehoa. Luonnollisesti kokonaisuus on paljon muutakin kuin mekaaninen, sillä ihminen toimii bio-psyko-sosiaalisena kokonaisuutena. On kuitenkin paljon mitä me jokainen voimme tehdä sen eteen, ettei elämä rajoittuisi kivun vuoksi.

Venyttelyn monet kasvot – milloin siitä on hyötyä ja miten yksilölliset erot tulisi huomioida?

30 elokuun, 2024

Venyttelyllä tarkoitetaan kaikkea sellaista harjoittelua, jossa ensisijainen tavoite on kehittää kehon notkeus-ominaisuuksia. Notkeus on kärjistäen nivelten ja kudosten kapasiteetti vapaaseen liikkeeseen, jossa erityisesti nivelten liikelaajuus ja kudosten venyvyys ovat tärkeässä roolissa.

Mitkä asiat vaikuttavat ensijaisesti toiminnalliseen kapasiteettiin ja liikkuvuuteen?

2 elokuun, 2024

Tässä artikkelissa tiivistän hieman jopa kompleksin termistön yksinkertaisen sulateltavaan muotoon ja esittelen ajatuksen miten meidän olisi ehkä hyvä jatkossa lähestyä kokonaisvaltaista hyvinvointia

Mistä on kyse kun tavoitteena on kehittää liikkeen laatua?

1 elokuun, 2024

Kompleksin kokonaisuuden tiivistäminen simppeliin muotoon on usein edellytys sille, että ihmiset löytävät yhteisen kielen jolla kommukaatio onnistuu molempiin suuntiin. Kun kyse on liikkeen laadusta, kyse on kaikkien motoristen kykyjen summasta. Tätä kokonaisuutta kutsun myös nimellä liikkuvuus. Tässä artikkelissa käyn läpi miksi liikkuvuus ja stabiliteetti ovat tärkeitä asioita ja miksi niitä voidaan kehittää vain epäsuorasti.

Proprioseptisten reseptoreiden toiminta

2 helmikuun, 2023

Proprioseptiset reseptorit ovat tärkeä osa kehon liikkeen säätelyä ja ovat ovat myös venyttelyssä oleellisia pelureita. Tässä artikkelissa katsotaan tarkemmin miten Lihassukkulat (lihasspindellit) ja Golgin jänne -elin toimivaT. 

Olisko maailma parempi paikka jos venyttelyä kutsuttaisiin notkeusharjoitteluksi?

20 tammikuun, 2023

Venyttely on turhaa ja se heikentää suorituskykyä! Onko kyse dogmaattisesta kirsikanpoiminnasta, vai mistä kyseiset näkökulmat kumpuaa? Tässä artikkelissa pohditaan notkeusharjoittelua kokonaisuutena ja samalla ehkä kumotaan muutamat pinttyneet käsitykset tämän harjoittelun ympäriltä.

Lonkan ulkokierto

13 tammikuun, 2023

Lonkkanivelellä on merkittävä kinesiologinen rooli ihmisen liikkumisessa. Monet ihmiskehon liikkeet tarvitsevat lonkkaniveleltä hyvää liikelaajuutta, joka mahdollistaa taloudellisen liikkumisen ja nivelen sopeutumisen siihen vaikuttaviin voimiin. Tyypillisesti lonkan liikerajoituksilla on myös vaikutusta alaselkään, polviin sekä jalkateriin. Mikä rooli lonkan ulkokierrolla tässä on, selviää tässä artikkelissa.

Hermoston rooli biomekaniikassa

10 tammikuun, 2023

Hartiarenkaan toiminta ja yleisimmät häiriöt

9 tammikuun, 2023

Tässä artikkelissa kerrataan hartiarenkaan toimintaa ja käydään olkapään alueen yleisimpiä toimintahäiriöitä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat iso kansanterveysongelma, josta kärsii yli miljoona suomalaista. Iso osa näistä olisi itsenäisesti kuntoutettavissa, etenkin jo harjoittelu olisi ennakoivaa. Tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvää kipua ja särkyä on joka kolmannella aikuisella kuukausittain, joten ihan pienestä vitsauksesta ei ole kyse. 

Serratus anterior -lihaksen rooli lavanhallinnassa

6 tammikuun, 2023

Lavan alueen toimintahäiröissä etenkin Serratus Anterior - ja Trapetzius -lihasten rooli muuttuu. Lavan toiminnasta kirjoitin jo aikaisemmin, joten kannattaa lukea ensin edellinen teksti, jossa avaan lavan toimintaa Trapetziuksen alaosan näkökulmasta. Nyt pohdimme millainen rooli Etummaisella sahalihaksella (Serratus anterior) on. Tarvetta asian syvällisemmälle pohdinnalle selkeästi on, sillä lukematon määrä ihmisistä kärsii erilaisista hartiarenkaan alueen kivuista ja toimintahäiröistä. Vaikka toimintahäiröitäkin käymme läpi, artikkelin fokus on enemmän siinä mitä pitäisi tapahtua ja miten asiaan voidaan vaikuttaa. Sanomatta on selvää, että jos olkapäässä on jotain häikkää, lavan alueen toimintaa ei saisi jättää huomioimatta.

Olkanivelen sisä- ja ulkokierron merkitys hartiarenkaan toiminnassa

29 joulukuun, 2022

Lapaluun ja olkanivelen liike on vahvasti sidoksissa rintakehään, joka tarkoittaa sitä, että saadakseen parhaat hyödyt irti erilaisista lavanhallintaan ja olkaniveleen liikkuvuuteen tähtäävistä harjoitteista, rintakehän tulisi toimia sille tarkoitetulla tavalla.  Tässä artikkelissa käymme alkuun läpi rintakehän liikettä ja sen jälkeen siirrymme olkaluun sisäkierto-ulkokierto - sykliin.

Liikkeen kontrollia neljässä tasossa

26 joulukuun, 2022

Klassisen “neljän ässän” kombinaatio syntyy englanninkielisistä termeistä; Strength, Speed, Stamina & Skill. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta kykenisimme toimimaan viisaasti alati muuttuvassa ympäristössä. Taitavuus edellyttää motoristen haasteiden ratkomista reaaliajassa, mukaan lukien yllättävät ja monesti novellit ongelmat. Taito (Skill) määrittää sen miten kuka selviytyy ja kenen moottori alkaa köhiä kriitisellä hetkellä. Otsikon neljä tasoa ei kuitenkaan viittaa “neljään ässään”, vaikkakin ne kulkevat aina mukana. Tässä tapauksessa viittaan Nikolai Bernsteinin ideaan neljästä perustasosta, jotka määrittelevät ihmisen liikkumistaidot.

Kyykyn mekaniikka ja yksilölliset erot

9 joulukuun, 2022

Terveys ja suorituskyky ovat toisiaan tukevia tiettyyn pisteeseen saakka, mutta monissa tilanteissa ne voivat ohjata tekemistä jopa päinvastaiseen suuntaan. Silloin kunkin yksilön (tai heidän valmentajan) tulisi osata tulkita tilannetta ja antaa paras mahdollinen arvio siitä mikä on paras ratkaisu. Artikkelissa avaan aihetta kaikille tutun liikkeen mekaniikan avulla. Menemme siis kyykyn ihmeelliseen maailmaan, mutta hieman eri näkökulmasta kuin ehkä suurin osa on asiaa lähestynyt.

Liikekontrollissa häikkää?

Kukaan ei selviä tästä maailmasta kivuitta, mutta kärsimysnäytelmäksi elämän ei tarvitse mennä. Ainakaan jos puhutaan tuki- ja liikuntaelinvammoista. Ihminen on luonnollisesti muutakin kuin lihakset ja bio-psyko-fysiologisen -mallin mukaan liian yksioikoiset neuvot ja mallit tuskin johtavat kaikkien kohdalla haluttuun lopputulokseen. Tiettyjä yleisohjeita voidaan kuitenkin tarjota, joilla iso enemmistö voi halutessaan edistää omaa terveyttä ja toimintakykyä. Optimaaliseksi liikkumiseksi voitaisiin sanoa olevan sellainen liike joka mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan tavan suoriutua tehtävästä. Oli se sitten käden nosto hattuhyllylle, tai jonkin haastavan taitoliikkeen suorittaminen.

SI -nivel jakaa voimia ja on tärkeä osa biomekaniikkaa

SI-nivel sijaitsee ristiluun(Sacrum) ja suoliluun(Iliaca) välissä, joten siitä yleisesti tunnettu kirjainlyhennys SI ja kuten nimikin se jo sanoo, kyseessä on nivel. Nivelissä tulee tapahtua tarkoituksenmukaista liikettä. Jos liikettä ei tapahdu riittävästi, tai sitä on liikaa, puhutaan nivelen biomekaanisesti toimintahäiriöstä, jossa nivelen liikkuvuus on heikentynyt. Liikkuvuus määrittelee aina liikkeen laatua. Ristiluu ja suoliluu yhdistyvät toisiinsa kuuden vahvan nivelsiteen avulla, joiden tehtävä on tukea niveltä yhdessä lihasten kanssa. SI-nivelen tärkeä tehtävä on jakaa pään, vartalon ja yläraajojen paino tasaisesti alaraajoihin.  Ristiluu-suoliluunivelen eli SI-nivelen toimintahäiriöt johtaa usein joko selkäkipuihin ja/ tai lihasten kyvyttömyyteen tuottaa voimaa, vaikka lihas ei varsinaisesti heikko olisikaan. Uskon että jokainen on joskus kokenut mahdollisesti molemmat näistä olotiloista, kun “selkä jumittanut”. Silloin jo tyhjän levytangon, tai muun kevyen kuorman siirtely tuntuu vaativan koko kropan absoluuttista jännittämistä ja hampaita harjatessa tuntuu sulalta mahdottomuudelta juoda vettä kraanasta kumartumalla eteenpäin. Silloin kun toiminta on häiriintynyt, normaali arjen liike tuntuu lähes sirkustason extremeltä.

Lantiorenkaan toiminta ja sisäkierron merkitys liikkeessä

Usein kuulee puhuttavan hartiarenkaasta, mutta yhtä lailla ihmiskehosta löytyy lantiorengas. Tämän artikkelin keskiössä on lantiorenkaan toiminta ja lonkan sisäkierto. Mikäli anatomia ei ole sinun juttu, voit katsoa videot ja saat niistä paljon hyviä vinkkejä. Suosittelen vahvasti lukemaan myös tekstin, sillä kuten sanonta menee: tieto lisää ymmärrystä.

Kävely on universumin aliarvostetuin ihme

8 joulukuun, 2022

10 000 askelta päivässä ei tulisi olla vaatimus, vaan etuoikeus. Ihminen on ainoa eläin, joka on erikoistunut kahden raajan varassa liikkumiseen ja toden totta on siinä hyvä. Monissa ominaisuuksissa häviämme eläinkunnan muille liikkujille, mutta kävelyssä me ollaan superhyviä. Tässä artikkelissa puren osiin kävelyä, joka tulisi olla tasaisella nopeudella ja pienellä energiankulutuksella tapahtuvaa liikettä, sekä pohdin vähän kenkien merkitystä.

Trapetziuksen alaosan rooli päänpäällä tehtävissä liikkeissä

12 marraskuun, 2022

Olkanivelen liike on monella tapaa ihmiskehon kompleksein osa jo pelkästään sen vuoksi, että itse olkanivel on pallonivel, joka mahdollistaa kaikkein suurimman määrän erilaisia liikesuuntia. Kokonaisuutta tutkiessa kuitenkin huomaa hyvin nopeasti, että itse asiassa nivelen malli on muuttujista se kaikkein helpoin hahmottaa. Koko hartiarenkaan rakenne ja lapaluun rooli olkanivelen, sekä yläraajan liikkeessä on hyvin monitahoinen asia, jota ei yhdessä lyhyessä artikkelissa kykene millään avaamaan. Tekstissä tulen keskittymään Trapetzius -lihaksen alaosan rooliin liikkeissä, joissa yläraaja(t) toimivat pään yläpuolella, eli ns. Overhead -liikkeet, joihin kuuluu mm. käsinseisonta ja heittäminen.

Venyttelyn ja muiden harjoittelumuotojen vaikutukset jäykkyyteen

30 syyskuun, 2022

Venyttelyn tärkein tavoite suurimmilta osin liittyy notkeuden parantamiseen, vaikka epäsuoria hyötyjä voi olla lisäksi kehon vireystilan laskeminen, eli rentoutuminen, kehon valmistelu lämmittelyvaiheessa, tai ihan vain tietyn fiiliksen saaminen, sillä osa jopa nauttii venyttelystä. Notkeuden lisääntyessä eniten tavoiteltu asia on liikelaajuuden lisääntyminen, vaikka asiaa voidaan mitata myös muilla tavoin. Jäykkyys on yksi isoimpia rajoittavia tekijöitä, mutta mistä kudoksen jäykkyydestä oikeastaan on kyse ja onko kyse lihaksen, jänteen, hermojen, ihon, verisuonten, vai mahdollisesti lihaksia ympäröivien kudosten jäykkyydestä? 

Miten saada parhaat hyödyt irti venyttelystä?

19 syyskuun, 2022

Johdonmukaisuus on usein tärkeämpää kuin intensiteetti. Johdonmukaisuus on usein myös tärkeämpää kuin optimaalisuuden tavoittelu. Kompromissit voivat johtaa jopa parempiin tuloksiin, jos ne mahdollistavat johdonmukaisen harjoittelun. Hybridivenyttely on loistava kompromissi kaikille meille, joilla ei ole aikaa useita tunteja kaikkien eri kykyjen kehittämiseen.

Monipuolinen liikkuvuusharjoittelu – mitä se on? osa 2

11 syyskuun, 2022

Artikkelisarjan toisessa osassa mietitään Venyttelyn roolia osana liikkuvuuden kehittämistä. Ensimmäisessä osassa kävimme läpi liikkuvuuteen liittyvien asioiden nimityksiä, joten mikäli et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, suosittelen lukemaan sen ennen jotta terminologia aukeaisi paremmin.

Monipuolinen liikkuvuusharjoittelu – mitä se on?

22 elokuun, 2022

“Ihmiset eivät halua ostaa poraa, vaan reiän seinään”, voisi tässä aiheessa kääntyä muotoon “ihmiset eivät halua lisää fyysisiä ominaisuuksia, vaan paremman liikkuvuuden”. Kaikkien biomotoristen kykyjen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä asioita, mutta niiden sokea tavoittelu on syytä sellaisenaan kyseenalaistaa. Miten usein todella tarvitsemme lisää voimaa, tai notkeutta ja miten usein me toistamme tuttuja juttuja vain sen vuoksi että niistä sattuu tykkäämään?

Harjoittelun hyödyt stressinhallinnassa -osa 2

13 elokuun, 2022

Artikkelin ensimmäisessä osassa pohdittiin hieman sitä mitä stressi on kehossa ja mitä kehossa tapahtuu stressitilanteissa. Jos et vielä lukenut sitä, suosittelen, että luet sen ensin. Kertaan tiivistäen tärkeimpiä osia ensimmäisestä osasta, mutta pääpaino on nyt harjoittelun, tai pikemminkin liikkumisen hyödyissä stressinhallintaan. Asiaa voi peilata evoluution, solun sisäisen, yksilön toimintakyvyn, tai eliniänodotteen näkökulmasta. Liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat jotka eivät rajoitu pelkästään stressinhallintaan.

Aivojen ja kehon yhteys harjoittelussa ja stressinhallinnassa -osa 1

11 elokuun, 2022

Pyrkimys erottaa keho ja aivot toisistaan, on sama kuin irrottaisi renkaat polkupyörästä ja miettisi sen jälkeen mitä osilla voi tehdä. Kaksiosaisessa artikkelisarjassa pyrin avaamaan taustatekijöitä hyvin ajankohtaiselle aiheelle. Suurin osa meistä jollain tasolla tiedostaa liikkumisen positiiviset vaikutukset stressinhallintaan, mutta melko harva on tutkinut asiaa sen syvemmin. Toivon mukaan tulevat artikkelit avaavat sinulle hieman sitä miksi liike on niin tärkeää ja miksi se ylipäätään linkittyy stressiin, tai sen hallintaan. Tavoitteeni ei ole antaa yksipuolista näkemystä siitä, miten stressistä johtuvia tiloja tulisi hoitaa ja missään tapauksessa en halua antaa kuvaa, että mikään esilletuomistani asioista olisi helppoa silloin kun ne omalle kohdalle sattuvat.

Liikkumistaidot ovat meille kaikille

4 elokuun, 2022

Tarvitseeko liikuntaa rakastaa nauttiakseen liikkumisesta? Kun asiaa pohtii rationaalisesti, on vastaus tietenkin EI. Kun taas katsotaan asiaa käytännön tasolla, ainakin osittain ihmisten päätöksiin vaikuttaa juurikin tämä perusajatus: en ole riittävän hyvä, joten skippaan homman kokonaan. Selvää on, että liikunnallisen elämäntavan omaksumisen lisäksi riittävät liikuntataidot auttavat ihmistä selviytymään arjen haasteissa ja erilaisissa (elin)ympäristöissä. Uusien taitojen oppiminen tulisi tavalla tai toisella pysyä mukana läpi elämän.  

Kaaoksesta kirkkauteen – harkitulla harjoittelulla parhaat tulokset!

24 maaliskuun, 2020

Vaikka elämme tällä hetkellä aikamoisessa kaaoksessa, tämä artikkeli ei käsittele Koronavirusta, vaan jotain paljon mielenkiintoisempaa ja elämäämme positiivisella tavalla vaikuttavaa. Kirjoituksessa kerron taidoista ja niiden oppimisesta, sekä siitä miksi meidän tulisi opetella itselleen vaikeita asioita. Mitä taitoharjoittelussa tulisi huomioida ja mitkä asiat usein ovat este kehittymiselle? Ovatko ne geenit, vai ehkäpä jotain muuta? Miten Homo Sapiensista tulisi Homo Exercens?

Etunojapunnerrukset rakentavat pohjan kaikille työntäville liikkeille

22 helmikuun, 2020

Hyvin usein tilanne punnerrusten suhteen on se, että liike tiedetään kyllä nimeltä, mutta sen syvällisempään taidolliseen pohdintaan harvempi on päässyt altistumaan. Hyvin usein, tai lähes aina, jopa tästä perusliikkeeksi luonnehdittavasta harjoitteesta on löydettävissä tärkeitä yksityiskohtia jopa hyvin kokeneiden harjoittelijoiden kanssa, joiden avulla etunojapunneruksen hyötyjä pystytään optimoimaan. Aloittelijoille näiden yksityiskohtien opettelu ja ymmärtäminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Miten edetä tietämisestä ymmärrykseen?

Onko lapojen elevaatio vai depressio tärkeämpi voimaharjoittelussa?

15 tammikuun, 2020

Jos varsinainen olankohautusliike jätetään laskuista pois, jäljelle ei jää montaa tilannetta jossa lapojen elevaatio olisi toimivin liikestrategia voimaharjoittelussa. Tilanteita joissa elevaatio on mukana liikkeessä on muun muassa olympianostot ja käsilläseisonta. Olankohautus toimii myös silloin kun valmentaja kysyy miksi et venytellyt illalla niinkuin sovittiin. Mutta missä sitä depressiota vaaditaan?

Kahvakuulilla tehoa harjoitteluun

6 tammikuun, 2020

Mikä on teknisesti riittävän helppo liike, luonteeltaan ballistinen ja mahdollistaa melko vähäisellä harjoitteluhistorialla nopean liikkeen? Voin antaa vihjeen. Se ei ole takaperin voltti, tai painonnoston tempaus.  Kahvakuulilla harjoittelussa yksi liike on ylitse muiden ja se on Etuheilautus( Eng. Swing). Heilautusta voidaan tehdä kahdella kädellä, yhdellä kädellä, räjähtävästä, taloudellisesti, hard styleen ja soft styleen. Oli tyyli mikä tahansa, niitä yhdistää seuraavat seikat

Päätös – kaikki lähtee tunteesta ja päätyy tunteeseen – osa 2

29 joulukuun, 2019

Pitkäksi venyneen artikkelin toinen osa.

Päätös -kaikki lähtee tunteesta ja päätyy tunteeseen

Miksi teemme päätöksiä ja lupauksia? Ainakin yksi syy löytyy halusta saada muutoksia johonkin asiaan elämässä. Kaikkea tekemistä ohjaavat tunteemme, jopa niitä kaikkien arvostamia “järkityyppejä”. Oli kyse näläntunteesta, tai tunteesta että nyt en halua enää elää näin(tehdä liikaa töitä, syödä epäterveellisesti, olla liikkumatta, treenata liikaa vaikka kävelykin sattuu ja väsyttää…), kaikki lähtee tunteesta ja päätyy tunteeseen. Onko kyse aivoissa tapahtuvien hermoyhteyksien(synapsien) aktiivisuudesta, jotka välittäjäaineiden kuljettamina aikaansaavat kehossa hormonaalisen prosessin, josta syntyy epämieluisa olotila, johon haluamme muutoksen? Vai jotain muuta? Miksi jotkin asiat ovat todella helppo pitää elämässä mukana ja toiset taas tuntuvat vaativan kaiken vapailla olevan energian, jotta uudenlaisesta tavasta elää elämäänsä tulisi osa itseään?

Eristävän liikkeen kautta kohti isompaa kokonaisuutta

11 lokakuun, 2019

Eristetty liike kertoo harvoin totuutta kyvystä tuottaa taloudellista ja tehokasta liikettä.  Lihasten kyky jakaa kuormitusta mahdollisimman laajasti on elinehto sille, ettei rasitus käy missään kohdassa kehoa liian suureksi.  Kukin lihas omaa tietyn roolin, jossa se ensisijaisesti toimii, mutta liikkumiskyvyn kannalta yksittäiseen lihakseen keskittyminen ei välttämättä avaa tilannetta sillä laajuudella kuin olisi tarpeen.  

monipuolinen liike edellyttää perusliikemallien hyödyntämistä

29 huhtikuun, 2019

artikkelisarjan kolmannessa osassa nivotaan kokonaisuus yhteen ja mietitään samalla mitä muuta kyykkyjen lisäksi olisi hyvä harjoittelusta löytyä. Onko mahdollisesti jotain, mitä pelkällä kehonpainolla ei voi tehdä?

Mistä kyykyssä on kyse -osa 2

23 huhtikuun, 2019

Kyykkyartikkelin toisessa osassa pohditaan erilaisten vammojen vaikutusta kykyyn laskeutua syvään asentoon ja katsotaan mitä varsinainen voimaharjoittelu kyykyn näkökulmasta vaatii.

Mistä kyykyssä on kyse?

Onko kyykky ihmiselle luonnollinen asia? Tähän suoraan kysymykseen itselläni ei ole kuin yksi suora vastaus ja se on kyllä! Täysin eri keskustelunaihe on, kykeneekö kaikki laskeutumaan syvään kyykkyasentoon. Näin ei missään tapauksessa ole ja osalla se saattaa aiheuttaa jopa lisää ongelmia. Mistä kyykyssä on oikeastaan kyse ja onko raskaiden kuormien liikuttelulla mitään tekemistä sen kanssa, mitä ihminen on tehnyt jo satojentuhansien vuosien ajan?  Tähän aiheeseen tulen pureutumaan kolmiosaisen artikkelisarjan aikana.

Miten syvälle olet valmis sukeltamaan?

20 maaliskuun, 2019

Valmentajan ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta.  Törmään usein tilanteeseen, jossa murehditaan asiaa, joka ei enää kuulu omaan työnkuvaan. Jos olen valmentaja / personal trainer, minulla ei tarvitse olla samoja taitoja, kuin fysioterapeutilla. Sama pätee päinvastoin ja valmentajana pystyn antamaan oman erikoisosaamiseni kautta oppilailleni juuri sitä mitä he minulta tarvitsevat...

Panosta perusteisiin ja nosta tasoasi!

Jos haluat nostaa tasoasi, panosta perusteisiin. Jos haluat olla jossain todella hyvä, ole määrätietoinen! Käsilläseisonta, nojavaaka ja moni muu haastava liike olisi kivaa osata, mutta perusteet on pistettävä ensiksi kuntoon...

Erikoistumalla erotut!

Kehonpainoharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu ja syvällisempi ymmärrys monipuolisesta liikkeestä kasvattavat rooliaan koko ajan valmentamisessa.  Varsin monitahoinen aihe vaatii kuitenkin taustalle laaja-alaista ja riittävän syvälle pureutuvaa osaamista. Tarkoituksenmukainen opiskelu on elinehto kokonaisuuden hahmottamisessa...

Virtual Movement Coach tuo koulutuksen kaikkien saataville!

25 helmikuun, 2019

Uudet verkkokoulutukset ovat täällä! Mitä kaikkea on tarjolla ja miten ne ovat saaneet syntynsä?

Mihin suuntaan tavoitteesi ohjaa sinua?

10 lokakuun, 2018

Mitkä tavoitteet ohjaavat päätöksiäsi?Mihin suuntaan sormi näyttää?  Pian tulee 10 vuotta täyteen siitä kun oma kiinnostuksen kohteeni alkoi siirtyä kahvakuulista kohti omalla kehonpainolla tehtävää harjoittelua. En tiennyt tarkalleen mitä se todellisuudessa oli ja vielä vähemmän minulla oli käsitystä siitä, miksi se voisi olla parempi / tehokkaampi / mielenkiintoisempi kuin jokin muu. Kerron lyhyesti tästä matkasta ja etenkin siitä, mikä on ollut tärkein oppini...  

Onko synnynnäistä lahjakkuutta olemassa?

16 syyskuun, 2018

On mielenkiintoista miten me puheissamme korostamme kovan työn ja määrätietoisen tekemisen merkitystä, mutta usein vähintäänkin alitajuisesti ja aivan viimeistään tekosyitä etsiessä, nostamme esiin luonnonlahjakkuuden ja synnyinlahjana saadut geenit. Missä vaiheessa luovumme ajatuksesta että kaikki merkittävä on saavutettu kovalla työllä ja valitsemme helpon vastauksen nostamalla pakasta lahjakkuuskortin?

Movement leviää Etelä-pohjanmaalle!

1 heinäkuun, 2018

Lähes 20 vuotta pääkaupunkiseudulla asumista vaihtuu pian maaseudun rauhaan, kun Movement Jalasjärvi käynnistää toimintansa Etelä-pohjanmaan sydämessä! Mitä muutoksia muutto tuo mukanaan ja mitä kaikkea uutta tulevaisuus tarjoaa? Lue lisää...

Haluan luoda uutta! Mitä MacGyver tekisi?

16 kesäkuun, 2018

Onko intuitiolla roolia harjoittelussa ja onko oma päänsisäinen dialogi ylipäätään sellaista luotettavaa materiaalia, johon kannattaisi luottaa? Omaa tekemistä saattaa joskus rajoittaa ajatus siitä, että joku on kuitenkin jo tämän keksinyt, joten miksi vaivautua. Ohjaako sinua ajatus why bother, vai why not?

pääsetkö syvään kyykkyyn?

13 kesäkuun, 2018

Ei ole itsestäänselvyys, että 10-15 -vuotias nuorukainen pääsisi vaivatta pohjaan saakka ja sieltä ylös. Puhumattakaan meistä aikuisista, joilla elämän sietämätön keveys alkaa näkyä monin eri tavoin toimintakyvyssä. Pakottamista en suosittele ja jokaisen meistä ei tarvitse saada pakaroita lattiaan saakka.

Osaatko punnertaa oikein?

Perusliike ei ole synonyymi helppoudelle. Etunojapunnerrus on itseasiassa melko haastava liike ja monelle se saattaa tarjoilla haasteita pitkäksikin aikaa.

Leipätyöstä kohti kutsumusta!

7 kesäkuun, 2018

Laskut pitäisi saada maksettua ja olisi kivaa jos jotain jäisi sukanvarteenkin, jotta voisi vapaa-ajalla tehdä jotain itselle mieluista. Tätä moni yrittäjä ja ammattitaitoaan muiden käyttöön tarjoava miettii. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka moni meistä tietää jo hyvin aikaisessa vaiheessa tarkalleen mitä elämässään haluaa tehdä. Kuinka monella on kuviot selvillä jo hyvissä ajoin miettiessään opiskelupaikkaa ja sieltä aikanaan matkalla kohti työelämää?

Ympäristön vaikutus ohjaa tekemistäsi enemmän kuin luulitkaan

1 kesäkuun, 2018

Muistan vuosituhannen vaihteessa, kun aloin hiljalleen siirtyä peruspuntista junttaamisesta muunlaiseen nostamiseen. Alkuun tulivat kahvakuulat uutena juttuja ja myöhemmin kehonpainoharjoitteet eri muodoissa. Kuntosali jossa kävin, omasi muutaman kuulan, mutta koska kuulat olivat suoraan sanottuna surkeat, vein sinne omat kuulani ja sanoin, että näitä saa muutkin nostella...

Pistä tavat tekemään sinulle töitä!

26 toukokuun, 2018

Tavoitteissa on sellainen jännä piirre, että jos niihin asennoituu tietyllä mentaliteetilla, ei oikeastaan ole niin väliä saavuttiko sen vai ei. Olet ehkä monesti pohtinut tätä ja syytä sille, miksi sitä jaksaa tietyissä asioissa puskea silloinkin kun monessa muussa jutussa olisi varmuudella luovuttanut jo ajat sitten. Blogikirjoituksessa avaan hieman tapojen merkitystä ja niiden syntymekanismeja.