Movement Coach -koulutusohjelma – mistä siinä on oikeasti kyse?

18 marraskuun, 2019

Movement Coach on systeemi joka tarjoaa työkaluja! 

 

Katso koulutusohjelman seuraava alkamisajankohta 

Harjoittelussa uskon pyhään kolminaisuuteen. Nyt en puhu liike-ravinto-uni – mantrasta, vaikka sekin tottakai on tärkeä kokonaisuus miettiä kuntoon. Puhun tässä tapauksessa tavat, taidot, toimintakyky – kolmikosta. Movement Coach perustuu sisältönsä puolesta nimenomaan näiden kolmen asian ympärille. Koulutuksessa mietitään ennen kaikkea kehon liikettä ja sen synnyttämiä fyysisiä ja mentaalisia hyötyjä, haasteita ja mahdollisuuksia. Se on ennen kaikkea systeemi, joka muokkaantuu kussakin tilanteessa sopivaan muotoon, jossa yksilön arvot, tavoitteet ja lähtötilanne määrittävät sen miten asioita otetaan käyttöön. Näiden oppien avulla on mahdollista rakentaa päivittäisiä rutiineja, joiden avulla pidetään huolta siitä, että toimintakyky pysyy kunnossa. Tämän päälle voidaan kehittää uusia taitoja ja hioa suorituskykyä joihin koulutuskokonaisuus antaa työkaluja enemmän kuin yhden ihmisen on tarpeen koskaan edes tietää niiden olemassa olosta. 

Ennen kuin käyn läpi tarkemmin koulutusta, vastaan ensin palautteeseen, joka välitettiin minulle viimeisimmässä ryhmässä opiskelleen oppilaan kautta.  Kysymys oli siitä, että koulutukseen ilmoittautumiseen on syntynyt suuri kynnys, sillä minun postauksistani saa kuvan, että koulutuksessa tehdään erittäin haastavia juttuja.  

Myönnän heti alkuun, en ole paras esimerkki siitä miten myydään x asiaa mahdollisimman suurella volyymilla. Jos ensisijainen tavoitteeni olisi saada koulutuksiin satoja ihmisiä, se millaista sisältöä tällä hetkellä itsekseni julkaisen, ei missään tapauksessa tukisi tätä tavoitetta. Itse asiassa haluan koulutuksiini löytävän ennen kaikkea ne, jotka oikeasti haluavat oppia uutta. Lähtötasolla ei sinällään ole mitään väliä. Riippuu tietenkin kenen silmin asiaa katsoo, omassa instagramissa(@movementsystem) julkaisemani asiat ovat kyllä usein “perusliikkeitä” haastavampia. Toisaalta jos minun tekemistä katsoo sirkus-, tai telinevoimisteluammattilainen, tai vaikkapa ammattitanssija, heidän mielipiteensä saattaa olla päinvastainen. Tiedostan kuitenkin tekeväni jo verrattain haastavia asioita joiden oppiminen vie useimmilta määrätietoisestikin harjoittelevilta useita vuosia. Suurimmalta osalta ne jää tekemättä, mutta ei sen takia, etteikö niitä olisi mahdollista oppia(päinvastoin ja minä olen elävä todiste siitä että ilman nuoruusvuosien kokemusta näitä asioita voi oppia), vaan pikemminkin kyse on siitä, mitkä arvot on nostettu korkeimmalle jalustalle harjoittelussa. Itsellä uusien taitojen oppiminen on erittäin korkealla, heti toimintakyvyn jälkeen kakkosena. Painotus on nimenomaan uusissa taidoissa. En enää tavoittele absoluuttisia tuloksia yhdessä asiassa, vaan monessa asiassa tyydyn todellisuudessa aikasempaa vähempään ja olen siihen täysin tyytyväinen. Tätä tarkoitan arvoilla. Jos arvosi ohjaavat sinua muutaman tutun liikkeen hiomiseen vielä paremmaksi, on silloin uusien asioiden oppimiselle vähemmän aikaa. Harjoittelu on silloin hyvin spesifiä ja spesifin harjoittelun hyödyt terveyden edistämisen eivät välttämättä ole kaikkein toimivimpia.  

Miksi uusien taitojen oppiminen on itselle tärkeää? Uuden oppiminen on sisäisesti motivoivaa ja sen vuoksi siitä suurin osa nauttii. Minulle uuden oppiminen on yksi tärkeimpiä tapoja pitää huolta siitä, että harjoittelu ei lopu koskaan ja kun ihmiset alkavat nähdä uuden oppimisen mahdollisuuksia muuallakin kuin siellä missä he ovat jo nyt hyviä(tutuissa asioissa), kynnys aloittamiseen madaltuu ja tästä syntyy positiivinen noidankehä. Opittuasi yhden uuden asian, uskallat lähestyä uusia haasteita helpommin ja helpommin.

On lohdullista tietää, että on paljon helpompi kehittyä jossain sellaisessa jossa on todella huono, kuin sellaisessa jossa on jo valmiiksi melko tai erittäin hyvä.  

 

Yksi video harvoin kertoo kovasta työstä josta jokaisen määrätietoisen harjoittelijan runko koostuu

 

Julkaisen käytännössä pieniä hetkiä omista harjoituksista. Useimmiten juuri niitä haastavampia juttuja ja syy siihen on se, että kuvaan niitä joka tapauksessa koska se on osa palautteenantoa itselleni. Kun opettelen yksin jotain uutta liikettä / taitoa, minun täytyy nähdä mitä siinä tapahtuu. Ilman kuvaamista jään arvailujen varaan. Onnistuessani saan sitten bonuksena kivan postauksen nettiin. 🙂 Voisin yhtä hyvin julkaista epäonnistumisia joista uutta opetellessa iso osa harjoittelusta koostuu, mutta en ehkä koe sitä yhtä luontevaksi, koska en usko sen ketään kiinnostavan. Välillä kyllä teen videoita jossa näkee kehityksen kaaren sillä tiedän että se tekee siitä inhimillisempää.  Jokaisen onnistumisen takana on aina kymmeniä epäonnistumisia. Tai jos ei ole, silloin haasteen rimaa ei ole uskallettu nostaa riittävän korkealla.  

Videot eivät missään tapauksessa kerro sitä, mitä 99% opetan oppilailleni koulutuksissa tai valmennuksissa! Julkaisut ovat enemmänkin sattumanvarainen kuvakollaasi kovan työn hedelmistä. Pohjaa rakennan tavalla tai toisella päivittäin. Videot eivät siis ole otantoja koulutuksista, tai oikeastaan edes varsinaisia vinkkejä miten harjoitella. Jos ne ovat jotain, lähinnä todiste siitä, että teen joka päivä töitä sen eteen, että ymmärtäisin hieman paremmin mistä monipuolisessa liikkeessä ja taidon oppimisessa on kyse.  Osalle ne toimii myös inspiraationlähteinä ja sehän on aina kiva kuulla,  jos on saanut oikeasti inspiroitua jotakuta.

Uskon vahvasti siihen, että aiheen ymmärtäminen syvällisellä tasolla vaatii asian tutkimista monesta eri näkökulmasta. Se puolestaan vaatii itsensä haastamista ja mikäli omat kokemukset jäävät muutaman liikkeen varaan, on hyvin haastavaa ymmärtää sitä miksi tiettyjen asioiden, kuten perusteiden hyvä hallinta on niin tärkeää. En kuitenkaan väitä etteikö se ole mahdollista ilman omaa kokemusta haastavista taidoista. Erikoistumisessa on toki aina se vaara, että kun kädessä on vasara, jokainen ihminen näyttää naulalta. 

 

Koulutus elää ja muokkaantuu ympäristön mukaan

 

Movement Coach ei ole missään tapauksessa valmiiksi pureskellun materiaalin jakamista, joten mikäli etsit enemmänkin valmista konseptia joka kertoo valmiiksi tehdyin ohjelmin mitä tehdä ja miten tehdä, tämä ei ehkä ole sinun juttusi. Jos puolestaan janoat tietoa ja haluat tietää miksi asiat toimivat todennäköisesti tietyllä tapaa ja haluat laajentaa omaa ymmärryksesi tasoa käsiteltävien aiheiden ympärillä, silloin tämä koulutus on juuri se mitä etsit. Toista vastaavaa kokonaisuutta ei Suomessa ole ja syy tähän on se, että koulutus muuttuu jatkuvasti.  Tänä vuonna vedetty koulutusohjelma oli hyvin erilainen mitä se oli vuonna 2013 kun vedin ensimmäisen Bodyweight Training Coachin. Osittain muutos on ollut väistämätöntä oman osaamisen lisäännyttyä, mutta osittain myös sen myötä kun koulutukseen on uskaltautunut sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta juuri tämän tyylisestä liikkumisesta. 

 

On mielestäni hieman outoa, että välillä näkee mainoksia jossa käytännössä omaa osaamattomuutta käytetään ikään kuin omien juttujen paremmuuden mittarina. Se että ei osaa seistä yhdellä kädellä, tai ei ole koskaan edes kokeillut kehonpainoliikkeiden haastavia voimaliikkeitä, ei mielestäni kerro siitä, että olisi jotenkin paremmin perillä siitä, mikä on toimivaa, tai mitä “tavallinen kansa” haluaa. Se kertoo mielestäni ennenkaikkea siitä, ettei ole käyttänyt niiden suhteen yksinkertaisesti aikaa itsensä kehittämiseen. Tämä on tietenkin erittäin ok, sillä en itsekään usko, että kaikkien pitäisi vastaavia juttuja tehdä. MUTTA se, että pieni osa alalla toimivista kouluttajista ja valmentajista jaksaa tehdä sen kovan työn, ei tarkoita sitä etteikö he tietäisi mitä suurin osa väestöstä kaipaa. Väitän että suuri osa heistä, itseni mukaan lukien, tiedostavat jopa paremmin, mitä toimiva kokonaisuus vaatii. He tietävät myös sen miltä tuntuu kun toimintakyky on laskenut. Silloin nimittäin kehittyminen loppuu. Ammattilaiset ovat parhaita perusteissa ja sen vuoksi ne jotka jaksavat haastaa itseään yli perusteiden, usein myös ymmärtävät perusteiden päälle ja juuri näiden perusteiden hyödyntäminen “tavallisella kansalla” on se ihmelääke, joka saa ihmiset voimaan paremmin. Kyse ei ole pelkästään fysiologiasta, vaan taustalle tarvitaan toimivia tapoja ja itsensä haastamista sopivalla tasolla. 

 

Perusliikkeet ovat kuin yksittäinen ruoka-aine. Vasta kyky soveltaa niitä saa ruoan maistumaan hyvältä kymmenenkin vuoden päästä!

 

Tänä päivänä perusliikemallien kuten kyykyn suosiminen harjoittelussa alkaa olla arkipäivää. Tämä on hyvä asia ja myös valtamedia on tarttunut tähän. Kyykkyä voisi verrata yksittäiseen ruoka-aineeseen. Kyykky on siis kuin kanan rintafilee(disclaimer: en väitä kanan olevan hyvää tai huonoa, joten vaihda tähän jokin itsellesi sopiva ruoka-aine mikäli et syö kanaa) 🙂

On jo itsessään hyvä asia syödä kanaa, mutta pidemmän päällä saattaisi käydä vähän tylsäksi syödä pelkkää kanaa. Pienelle osalle se olisi ehkä ok, mutta valtaosa alkaisi voida jossain vaiheessa huonommin ja vähintäänkin iskisi kyllästyminen jolloin tässä vertauskuvassa kanansyönti, eli todellisuudessa harjoittelu, loppuisi siihen. Yksikään liike tai asento ei vielä tee autuaaksi. Kyky hyödyntää niitä muuttuvassa ympäristössä on jo askel lähemmäksi autuutta. 

Kun kyykky osataan nähdä laajemman linssin läpi, silloin sen hyödyntäminen erilaisissa tilanteissa tulee paremmin esille. Kyykky voi olla olla osa arkea, osa spesifiä voimaharjoittelua ja se voi olla myös osa itsensä haastamista. Jos kyykyn näkee vain ylös-alas -liikkeenä, tai työkaluna jalkavoimien kehittämiseen,  ei ihmekään jos se ei herätä sen kummempia tuntemuksia. Kannustan tutkimaan asiaa vähän avarakatseisemmin. Ei ole kiellettyä tehdä jotain sellaista mikä on hieman valtavirrasta pois ja näyttää erilaiselle. Jos et itse ymmärrä miksi joku tekee jotain erilailla, on ehkä syytä miettiä ennen kritisointia, miksi en ymmärrä miksi toinen tekee asiat toisin? Tästä voi oppia joskus yllättävän paljon. Samalla oma näkökenttä avartuu ja ajatusvinoumat murtuvat.

Toki me kaikki sorrumme tähän ajoittain. Yritän käräyttää itseni mahdollisimman usein huomatessani jonkin vinouman syntyneen. Takertuminen pieniin yksityiskohtiin ja oman näkemyksen erinomaisuuden korostaminen on hyvin luonnollista. Antoipa Sigmund Freud sille aikanaan jopa oma diagnoosin; Narcissism of small differences. On tavallaan koomista, miten pienistä yksityiskohdista me alan ammattilaiset väännämme kättä väittäen samalla oman jutun olevan paljon parempi kuin se toinen lähes sama juttu, jossa jokin yksittäinen asia saatetaan tehdä(ja joskus vain tuoda esille) hieman erilailla.  

 

Movement Coach -koulutusohjelma on aidosti erilainen. En osaa sanoa onko se parempi vai huonompi kuin jonkun toisen, mutta se on varmasti erilainen. Koulutusohjelma pyrkii mahdollisimman avarakatseiseen tapaan lähestyä ennenkaikkea liikettä. Sen keskiössä ovat  kehonpainolla tehtävät liikkeet joita voidaan hyödyntää toteutustavasta riippuen voiman, liikkuvuuden tai motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutusohjelma on jaettu muutamaan eri osa-alueeseen jotta sen iso määrä sisältöä olisi helpompi vastaanottaa. Kuitenkin kaikki asiat menevät jossain määrin limittäin toistensa kanssa ja sen vuoksi liian tiukkojen kategorioiden rakentaminen on usein pikemminkin arvojen luonnollisen kehittymisen este.  Liikkuvuus on jossain tilanteissa voimaa ja voima on jossain tilanteissa taitoa. Kaikkeen vaikuttaa oma asennoituminen(mm. aikaisemmat kokemukset ja sen hetkinen mielentila) ja se millaisessa ympäristössä asioita tuodaan esille. 

Jos miettii mitä yleisiä syitä harjoittelulle ihmisillä on, sieltä nousee esille usein seuraavanlaisia asioita: 

“kivuton keho”

“kyky liikkua vaivattomasti arjessa ja omissa harrastuksissa”

“uudet haasteet elämään( harjoittelun merkityksellisyys)”

“parempi jaksaminen arjessa ja töissä”,

“tietyn taidon oppiminen”

“toimintakyvyn / suorituskyvyn kehittäminen(voima, liikkuvuus, kestävyys jne.)”.

Näitä ajatellen koulutusohjelma tarjoaa suuren määrän uudenlaisia tapoja rakentaa kokonaisuuksia. Koulutus opettaa itsenäiseen haasteiden ratkomiseen ja inspiroi itsensä kehittämisessä askel askeleelta. Aivan kuten oppiminen harjoittelussa, oppiminen muiden opettamisessa on pitkän aikavälin sijoitus. 

Movement Coach -koulutusohjelma sisältää neljä viikonloppua käytännönläheistä opiskelua ja lisäksi koulutus sisältää kattavan videopankin jonka avulla opiskelua on helppo jatkaa viikonloppujen välissä, sekä tietenkin koulutuksen päätyttyä.  Jatko-opiskeluun on myös mahdollisuus Movement Flow -koulutusten ja vuonna 2020 aloittavan Movement Academyn koulutusohjelman muodossa.  

 

Kenelle koulutusohjelma sopii? 

Koulutuksessa käy luonnollisesti paljon liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisia(personal trainereita, fysioterapeutteja, hierojia jne.), mutta siellä on myös joukkuevalmentajia, opettajia, urheilijoita ja omaksi iloksi liikkuvia. Kaikkia yhdistää aito halu oppia, joten todellisuudessa se on ainoa vaatimus. Sinun tulee olla aidosti halukas oppimaan uutta. Sinulla tulee olla kyky “olla huono” ja “epäonnistua”. Ilman kykyä käsitellä näitä, uusiin asioihin tutustuminen on hyvin haastavaa. 

 

Mitä koulutus ei ole

 

Koulutuksessa käydään liikkumista läpi monipuolisesti, mutta sieltä on jätetty pois kaikki kestävyysharjoitteluun liittyvät osa-alueet ja siellä ei myöskään käydä läpi perinteistä voimaharjoittelua. Käytämme kyllä välineistöä apuna, mutta suoranaisesti koulutuksessa ei opetella etu-, tai takakyykkyjä, maastavetoja,pystypunnerruksia tms. Moni asia kuitenkin sivuaa näitä, joten keskusteluissa perinteinen voimaharjoittelu on mukana ja mietimme tapoja yhdistää näitä toisiinsa.  Ravitsemukseen koulutus ei ota ylläolevaa kana-mielikuvaa enempää kantaa ja palautumista ajatellaan ennenkaikkea liikkeen määrän(kuormituksen) ja laadun näkökulmasta.

 

Rakenna itsellesi sopiva kokonaisuus

 

Movement Coachin voi käydä halutessaan myös osissa. Koulutusohjelma koostuu käytännössä kahdesta eri koulutuksesta; Bodyweight Training Coach ja Movement & Mobility Coach -koulutuksista. Molemmista löytyy kaksi tasoa – level 1 ja level 2.

Karrikoidusti voisi sanoa, että BWTC keskittyy kehonpainoharjoittelun perusteisiin ja voimaa kehittäviin harjoitteisiin. MoMo on puolestaan liikkuvuusharjoittelua eri muodoissa. Molemmissa tehdään myös monipuolisia liikeyhdistelmiä, joita kutsumme usein “movement -harjoitteiksi”. Niissä yhdistyy motoriset taidot, voima ja liikkuvuus. 

Vuoden 2020 ajankohdat: 

Jakso 1: 8. – 9.2. (Bodyweight Training Coach level 1)

Jakso 2: 16. – 17.5. (Movement & Mobility Coach level 1)

Jakso 3: 19. – 20.9. (Movement & Mobility Coach level 2)

Jakso 4: 14. – 15.11.(Bodyweight Training Coach level 2)

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN

 

 

Kirjoittaja: Jukka Rajala

Facebook