Mitä ovat Voiman 7 komponenttia ja miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää?

15 maaliskuun, 2025

Voima eli Force on jo itsessään kompleksi aihepiiri, mutta tiivistetään se tällä kertaa siten, että voima on se energia joka saa aikaan liikettä ja / tai muuttaa muotoa. Kehoon kohdistuu voimia ja keho tuottaa voimaa.

Voiman komponentit kertovat sen miten kehoon kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset voimat vaikuttaa kudoksiin.

Komponentteja on nykytiedon mukaan seitsemän:

MAGNITUDI = kuormituksen suuruus

LOKAATIO = missä kuormitus vaikuttaa

SUUNTA = mihin suuntaan kuormitus liikkuu

FREKVENSSI = kuinka usein kuormitus vaikuttaa kudokseen

KESTO = kuinka kauan kuormitus vaikuttaa kudokseen

VAIHTUVUUS = kuinka kuormituksen ominaisuudet vaihtelevat

VAUHTI = nopeus jolla kuormitus välittyy kudoksiin

(englanninkielisistä termeistä vapaasti käännettynä, jossa kuormitus tulee sanasta LOAD)

Erilaisia kuormituksia ovat mm. kompressio ja tensio

Jokainen Voiman komponentti on läsnä jatkuvasti, mutta niiden välinen suhde muuttuu tilanteesta riippuen.

Kudoksiin kohdistuvat voimat ovat niin nopeita, ettei hermosto ja lihakset kykene millään reagoimaan niihin riittävän nopeasti. Esimerkiksi kävellessä kantapään kautta välittyvä (vasta)voima maasta kehoon matkaa noin 10 millisekunnissa leukaan saakka.

Seitsemän voiman kompontenttia: Magnitudi, Suunta, Sijainti, Kesto, Taajuus, Nopeus, Vaihtelu

1. Magnitudi (suuruus)

Kuvaa jonkin asian kokoa, määrää tai voimakkuutta
Fysiikassa magnitudi tarkoittaa vektorin itseisarvoa (esim. voima, nopeus)

2. Suunta

Mihin suuntaan jokin liikkuu tai osoittaa
Vektoreilla on sekä suunta että suuruus (esim. voima, nopeus).
Esimerkki: Tuuli puhaltaa itään 20 m/s.

3. Sijainti

Tarkka paikka kehossa
Jakaantuuko rasitus paikallisesti vai laajemmalle alueelle

4. Kesto

Kuinka kauan jokin tapahtuu.
Mitataan ajassa

5. Taajuus / frekvenssi

Kuinka usein jokin tapahtuu tietyssä ajassa

6. Nopeus

Kuinka nopeasti jokin muuttuu ajan

7. Vaihtelu (variabiliteetti)

Kuvaa, kuinka paljon jokin arvo muuttuu ajan kuluessa tai eri tilanteissa.
Tilastotieteessä mitataan esimerkiksi keskihajonnalla.
Esimerkki: Pörssikurssit vaihtelevat päivittäin.

Yhteenvetotaulukko

Käsite	Merkitys
Magnitudi	Suuruus tai voimakkuus (esim. voima)
Suunta	Mihin jokin liikkuu tai osoittaa
Sijainti	Tietty paikka
Kesto	Kuinka kauan jokin kestää
Taajuus	Kuinka usein jokin tapahtuu
Nopeus	Kuinka nopeasti jokin muuttuu
Vaihtelu	Kuinka paljon arvo muuttuu

Magnitudi

Magnitudi on kehonpainolla tehdyssä esimerkkikyykyssä vakio, mutta tilanne muuttuisi jos ottaisit käteen 20kg kahvakuulan ja mitä raskaammaksi kuorma muuttuisi, sitä suurempi vaikutus sillä olisi. Maksimikyykky on siis täysin eri liike kuin omalla kehonpainolla tehtävä ”ilmakyykky”. Poisluettuna tilanteet, jossa omalla kehonpainolla tehtävä kyykky on yksilölle maksimaalinen suoritus.

Vauhti

Jos esimerkkisuorituksen vauhti muuttuu, tämä vaikuttaa suuresti siihen millainen kuormitus kudoksiin kohdistuu. Kuorma ja vauhti ovatkin monissa tapauksissa merkittävämpiä muuttujia jotka tulee ottaa huomioon. Kukaan ei pysty tekemään itselleen maksimaalisella kuormalla todella nopeita kyykkyjä ja mikäli kyky liikkua kyykkyyn nopeasti on sinulle tärkeää, tulee tarpeet huomioida harjoittelussa vauhdin lisäksi myös siinä millaisia kuormia käytettäisiin.

Lokaatio

Lokaatio kertoo sen missä kuormitus vaikuttaa kehossa. Yllä mainitut komponentit vaikuttavat tähän oleellisesti siihen miten agonisti-, antagonisti- ja muut lihakset tekevät kussakin liikkeen vaiheessa töitä. Kuormitus voi jakaantua laajalle alueelle, tai se voi kohdistua korostuneesti lokaalisti hyvin spesifille alueelle. Tämän tiedostaminen voi auttaa välttämään rasitusvammojen ja akuuttinen vammojen syntyä.

Kesto

Kestolla on myös merkitystä ja tämä pätee yhtä lailla dynaamisiin liikkeisiin, kuin myös staattisiin. Jos esimerkkinä käytettäisiin staattista venytystä, myös silloin kestolla olisi merkitystä siihen miten viskoelastiset kudokset reagoivat. Todella lyhyen aikaa kestävä suoritus saa kudokset käyttäytymään yleensä jäykemmin, kuin että kuormitusta pidetään pidemmän aikaa.

Frekvenssi

Se millaisella frekvenssillä 10 toistoa toteutetaan, vaikuttaa myös omalta osaltaan kudokseen. On siis eri asia tehdä 5 toistoa kuin 10 toistoa ja on eri asia tehdä 10 toistoa 10 sekunnissa, kuin 10 toistoa 30 sekunnissa.
Tietyissä tilanteissa tämä muutos ei omaa suurtakaan muutosta, mutta toisissa tilanteissa se voi olla ratkaisevaa.
Tiivistäen voidaan sanoa, että kudokset pyrkivät palautamaan niiden normaaliin olotilaan heti kun niihin kohdistuva kuormitus vähenee, mutta jos kudoksilla ei ole mahdollisuutta (aikaa) tähän, silloin jokainen toisto toteutetaan hieman erilaisessa olotilassa.

Vaihtuvuus

Jos teet kaikki kyykyt aina samalla tavalla, suorituksen vaihtuvuus ei ole silloin suuri. Jos taas osa kyykyistä tehtäisiin puoliväliin, osa pohjaan saakka, osa alhaalta räjähtävästi ylös ja osa taas ylhäältä jarruttaen alas, vaihtuutta olisi jo selkeästi enemmän. Rytmimuutokset, tukialueen muuttaminen (jalat eri asennoissa), ja vaikkapa suunnanvaihdokset luovat vaihtuvuutta harjoitteluun, joka jää liian usein hyödyntämättä.

Urheilusuorituksissa vaihtuvuus saattaa olla lajista riippuen suurtakin. Joskus harjoittelussa tämä on syytä huomioida tietoisesti rajaamalla vaihtoehdot minimiin. Joskus taas harjoitteluun tulee saada vaihtuvuutta.

Suunta

Suunta kertoo sen liikkuuko kuormitus ylhäältä alas, vai alhaalta ylös. Tuleeko kuormitus sisältä vai ulkoa. Onko se leikkaava, taivuttava, vai aksiaalinen jne.

Yksikään seitsemästä komponentista ei toimi itsenäisesti eikä niitä voi sellaisenaan yrittää tulkita. Kun jokin muuttuu, muutos tapahtuu kaikissa, mutta se miten paljon, vaihtelee tilanteesta toiseen.

Ymmärtämällä voiman komponenttien merkityksen, ymmärrät paremmin milloin jokin harjoite toimii ja milloin taas ei

On sanomattakin selvää, ettei edes kokenut valmentaja voi ymmärtää tällaista kokonaisuutta sen kaikissa mahdollisissa muodoissa. Jos siis kuulit näistä nyt ensimmäisen kerran, älä murehdi jos homma ei auennut. Se, että me tiedostamme näiden olemassaolon on jo monesti riittävä taso. Silloin nimittäin ymmärrämme periaatteellisella tasolla, että yksikään harjoite ei itsessään ole huono tai hyvä.

Jos ajattelet nyt, että Staattinen Passiivinen Venyttely on turhaa, mieti asiaa voiman komponenttien kautta ja pyri tulkitsemaan tilannetta pikemminkin niin, että milloin SPVstä on yksilölle apua ja milloin taas ei. Yhtä lailla jos ajattelet että kaikkien täytyy tehdä mainitunkaltaisia venytyksiä, voit tehdä saman ajatuskelan.

Kyse ei ole siitä, että minä (tai sinä) tykkään jonkin tyylisestä harjoittelusta. Valmentajana minun tulee yrittää ymmärtää paremmin milloin mistäkin on hyötyä ja mikä on se annostus jolla saadaan paras mahdollinen lopputulos.

Haluttu toteutus edellyttää oikeanlaista liikettä ja liikkeeseen vaikuttaa aina yksilö, tehtävä ja ympäristö.

JR Movement -metodissa pyrin ajattelemaan kokonaisuutta aina yksilön tarpeiden, tehtävän(esim. tavoitteet) ja ympäristön kautta. Kokonaisuudesta halutaan luoda biokemiallisesti, biomekaanisesti, fysiologisesti ja psykologisesti kestävä rakenne.

Jos harkitset yksilövalmennusta, tai etsit sopivaa pienryhmävalmennusta, tutustu JR Movement Studion valmennuksiin. Minuun voi olla asian tiimoilta suoraan yhteydessä tai 0400 866 072

Kirjoittaja: Jukka "liikemies" Rajala