Takaisin

Liikkeen kontrollia neljässä tasossa

26 joulukuun, 2022

Klassisen “neljän ässän” kombinaatio syntyy englanninkielisistä termeistä; Strength, Speed, Stamina & Skill. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta kykenisimme toimimaan viisaasti alati muuttuvassa ympäristössä. Taitavuus edellyttää motoristen haasteiden ratkomista reaaliajassa, mukaan lukien yllättävät ja monesti novellit ongelmat.  Taito (Skill) määrittää sen kenen moottorin ohjausyksikkö alkaa takkuilla kriitisellä hetkellä, vaikka tankki olisi täynnä ja hevosvoimia vaikka muille jakaa. Otsikon neljä kontrollin tasoa ei kuitenkaan viittaa nyt “neljään ässään”, vaikkakin ne kulkevat aina mukana (ja joihin on leivottu sisään kaikki motoriset kyvyt mukaan lukien notkeus). Tässä tapauksessa viittaan Nikolai Bernsteinin ideaan neljästä perustasosta, jotka määrittelevät ihmisen liikkumistaidot.

Taso A – Level of Tone

Pohjatason luo Level of Tone (tai Tonus), johon kuuluu kaikkein primitiivisimmät perusliikkeet, joiden päälle kaikki muu voi rakentua. Tällä tasolla erityisesti pään ja torson asennon kontrollointi on iso osa. Nämä ovat kehittyneet evoluution aikana ja nämä ovat myös ne asiat jotka opimme vauvana ensimmäisenä. Näiden kontrolloinnista tulee oppimisen myötä hyvin tiedostamatonta ja ovat muun muassa tärkeä osa ryhtiä. 

Taso B – level of Synergies

Toisen tason kontrolli on ns. Level of Synergies, johon kuuluu isoja rytmikkäitä liikkeitä kuten kävely ja juoksu. Yksilön kehityksessä ryömiminen ja konttaaminen ovat osa kehityspolkua. Näissä isot lihasryhmät ovat mukana luomassa harmonisoitua raajojen liikettä. 

Yhdessä nämä kaksi tasoa luovat toimivan mekanismin perusliikemallien koordinoituun toteuttamiseen ja ilman tämän tason hyvää hallintaa, kompleksisempien liikkeiden toteuttaminen olisi hyvin vaikeaa – jopa mahdotonta.  

Taso C – level of Space

Bernsteinin mallissa kolmannesta tasosta käytetään nimitystä Level of Space ja tämän tason kontrolli vahvistaa kykyämme välittää voimaa ulkoiseen ympäristöön siten, että lopputulos olisi halutunkaltainen. Tämän tason liikkeet ovat toisin sanoen usein voimaa ohjaavia. Nämä ovat usein selkeitä yksittäisiä toistoja joilla on alku ja loppu, joten toisin kuin edellisten tasojen rytmikkäät liikkeet(kuten konttaus ja kävely), näiden liikkeiden tunnistettavia kriteerejä ovat tarkkuus ja (näennäinen) virheettömyys.

Kolmannen tason liikkeet mahdollistavat kyvyn toimia ulkoisessa ympäristössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilman tätä tasoa kuuman kahvin juominen kupista olisi vaarallinen ja hyvin epämiellyttävä hetki. Kolmannan tason kontrolli on jatkuvaa tilanteen tutkimista ja reagoimista tilanteisiin.  Tutkiminen kuumalla kahvilla ei olisi ehkä se ensimmäinen asia josta aloittaa, kun tavoitteena on oppia juomaan itsenäisesti ilman vanhempien hyysäämistä.

Tämän tason liikkeitä on käytännössä loputtomasti ja lopputulos määrittyy paljolti yksilön intresseistä, sekä opittujen asioiden määrästä, mutta niiden selkeä tavoite on mahdollistaa hyödyllistä liikettä suhteessa ulkoiseen ympäristöön. 

Taso D – Level of (complex) Actions

Viimeinen taso on nimeltään Level of Actions tai pikemminkin Level of Complex Actions. Tämän tason kontrolli on ihan omissa sfääreissään kompleksisuudessa ja liikkeen tarkkuudessa.  Tämän tason kontrolli on luonnollisesti vielä heikkoa lapsena ja ihminen on hyvin ainutlaatuinen otus näiden oppimisessa. Vain harva nisäkäs oppii näitä. Nämä aktiot luovat liikeketjuja, jotka yhdistyessään toisiin liikeketjuihin, mahdollistavat minkä tahansa motorisen ongelman ratkaisun. Jos / kun jokin osa puuttuu kokonaisuudesta, haluttua lopputulosta on mahdoton saavuttaa. 

Näiden oppiminen vaatii hermostolta suuren määrän jatkuvaa monitorointia siitä mitä tapahtuu kehon sisällä ja kehon ulkopuolella. Havaintojen perusteella syntyy korjauksia, jotka pikku hiljaa alkavat ohjata tekemistä parempaan suuntaan. Oli se sitten itsenäistä juomista mukista, yhden käden käsinseisonta, tikan heitto napakymppiin tai rumpujen soittaminen.  

Lapset osaavat hyödyntää kolmea ensimmäistä tasoa saavuttaessaan noin 5-7 vuoden iän. Kaikki mikä vaatisi neljännen tason toimintaa, aiheuttaa usein nopeaa väsymistä, turhautumista ja kyllästymistä. Hyvä esimerkki on jonkin haastavan instrumentin soittaminen, tai kynällä kirjoittaminen. Ylipäätään hyvä käsikontrolli on usein vahva tunnusmerkki neljännen tason liikkeissä ja selkeä toispuoleisuus on myös näissä melko yleistä, toisin kuin kolmen aikaisemman tason liikkeissä. Nämä ovat samaan aikaan äärimmäisen turhauttavia ja täynnä nautintoa! 

Mikä tahansa taito, jonka oppiminen vaatii satojen ja tuhansien tuntien työmäärää, ovat ylimmän tason liikkeitä. 

Yhteenveto: 

• Taso A: pään ja torson kontrollointi (ryhti)
• Taso B: isojen rytmikkäiden liikkeiden kontrollointi (toistuva liike, kuten kävely)
• Taso C: Yksittäiset ja paljon tarkkuutta vaativien liikkeiden kontrollointi (esim. pallon heitto)
• Taso D: Monitahoisten liikeyhdistelmien yhdistäminen ja kontrollointi (esim. telinevoimistelun jokin lajisuoritus, tai jonkin instrumentin soittaminen siten, ettei se karkoita kaikkia kuuloetäisyydeltä)

Fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu tarjoaa vaihtelevasti ärsykkeitä kullekin tasolle. Todellisuus on varmasti kaikkien tasojen jonkilaista sekoitusta, mutta tiettyjen asioiden tekeminen korostaa yleensä tietyn tason kontrollin kehittämistä, jolloin muiden tasojen kontrolli ja kehittyminen ovat enemmän taustalla. Tämän vuoksi voi olla, että maailman paras rumpali saattaa omata huonon ryhdin, mutta olla silti paras siinä mitä tekee. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että vaikka soitto sujuu loistavasti, liikkuminen muissa tilanteissa alkaa heikentyä ja loppujen lopuksi johtaa erilaisiin ongelmiin liikkumisessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää pitää huolta siitä, että harjoittelisimme uusia asioita ja ylläpitäisimme jo opittuja.

Ryhdin huononeminen ei välttämättä johda automaattisesti kipuihin, mutta ei siitä mitään hyötyäkään ole. Jos perusliikemallien, kuten vaikkapa kävelyn, tai kyykyn vaivaton toteuttaminen alkaa aiheuttaa haasteita, silloin niihin panostaminen tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä auttamaan.  Jos kaikki tekeminen vahvistaa lähinnä alimpia tasoja, on turha odottaa kykenevänsä liikkumaan menestyksekkäästi vieraissa ympäristöissä. Jos palataan alun neljään ässään, mikäli harjoittelu on lähinnä raskaiden kuormien liikuttelua, kehität kyllä yhtä, tai kahta ässistä (Strength ja Speed), mutta miten on Staminan ja etenkin Skillssien laita? Haluatko olla hyönteinen joka kykenee tuottamaan mielettömän määrän tehoa hyppyyn, mutta ei omaa taitoa kääntää itseään ylös kaatuessaan selälleen?

Esimerkiksi rumpujen soitto on varmasti yksi monipuolisimpia (tosin ei välttämättä vaikeimpia) instrumentteja, sillä siinä liikkuu kaikki neljä raajaa. Siitä huolimatta, jos soitat vain rumpuja pitämättä huolta siitä, että reservissä on riittävästi voimaa ja nopeutta, saatat huomata, että soitto loppuu ennen loppufilliä.

Harjoittelun tulisi kehittää niin sanottua sensorista sensitiivisyyttä, tilannekohtaista sensitiivisyyttä ja strategista sensitiivisyyttä. Hakeutumalla tietoisesti tilanteisiin, joissa tekeminen on oman osaamisen äärilaidoilla ja yli sen, pidämme huolta, että kehitämme herkkyyttä ja joustavuutta, joka tekee meistä parempia liikkujia(taitojen oppiminen ja kortikospinaalinen plastisuus).

Tavat ovat taidon korkein ilmentymä. Taitoa vaativissa tilanteissa toimivat aina rinnakkain automaattiset ja kontrolloidut prosessit. Meidän tehtävä on oppia automaattisiksi tilanteiden kontrolloijiksi.

 

Movement Coach – koulutusohjelma 

Kirjoittaja: Jukka "liikemies" Rajala