Eristävän liikkeen kautta kohti isompaa kokonaisuutta

lokakuu 11, 2019

Eristetty liike kertoo harvoin totuutta kyvystä tuottaa taloudellista ja tehokasta liikettä.  Lihasten kyky jakaa kuormitusta mahdollisimman laajasti on elinehto sille, ettei rasitus käy missään kohdassa kehoa liian suureksi.  Kukin lihas omaa tietyn roolin, jossa se ensisijaisesti toimii, mutta liikkumiskyvyn kannalta yksittäiseen lihakseen keskittyminen ei välttämättä avaa tilannetta sillä laajuudella kuin olisi tarpeen.

Kaikkea liikettä säätelee hermosto, jonka toimintaan vaikuttaa kaikkien aistien kautta saatu ”raakainformaatio”, sen prosessointi ja tämän kautta syntyvät käskyt.  Osa liikkeistä on hyvin refleksiiviä ja osa taas oppimisen kautta automaatioksi muodostuvia.

Uutta liikettä opetellessa asento- ja liikehallinta ei ole vielä riittävällä tasolla, jolloin liikkumista luonnostaan rajoitetaan. Degree of Freedom (DOF) säätelee liikkumiskykyämme joko rajoittaen, tai antaen lisää vapautta liikkumiseen. Rajoittaminen näkyy ylimääräisenä jännityksenä kehossa, joka usein myös rajoittaa nivelien vapaata liikettä. Tämä luonnollisesti rajoittaa kykyä hyödyntää liikettä optimaalisesti, mutta se mahdollistaa ”edes jonkun” liikkeen toteuttamisen turvallisesti. Esimerkiksi lyödessä, tai heittäessä saattaa alkuun voima tulla vain yläraajasta, jolloin siihen on mahdoton tuottaa tehoa. Kun liikettä opetellaan ja saadaan oikeanlaista informaatiota palautteen(sisäisen ja ulkoisen) kautta, tekemisen tarkkuus paranee, viestejä osataan tulkita tarkemmin jolloin myös käskyt tarkentuvat.

Myös taustalla vaikuttavat mahdolliset loukkaantumiset aikaansaavat saman ilmiön ja hermosto automaattisesti rajoittaa liikkeen vapautta jotta suuremmilta vammoilta säästyttäisiin.  Ympäristö ja erilaiset esteet(muun muassa hyödynnettävät välineet) vaikuttavat myös siihen miten liikkuminen tulee toteuttaa. Omat ennakkoasenteet ja muut emootiot kuten pelko, ovat myös liikkumista sääteleviä taustatekijöitä, joiden merkitystä ei tulisi vähätellä.

Kompleksin asian yksinkertaistaminen synnyttää polarisoitumisen vaaran

 

Liikkumiskyky on todella kompleksi kokonaisuus, johon tulisi pyrkiä aina löytämään vastaus useiden eri näkökulmien kautta. Yksi tapa on alkuun eristää liikkeet pieniksi osiksi, jolloin tiettyjen lihasten ja kehonosien rooli nousee luonnollisesti merkittävämpään rooliin. Voidaan miettiä yhden lihaksen funktiota ja testata yksilön kykyä kunkin yksittäisen osa-alueen hallintaan. Kokonaisvaltaisessa harjoittelussa on kuitenkin syytä palauttaa liikkeen monitahoisuus pitäen huolta, että eristetyn harjoittelun lisäksi hallintaa testataan ja hyödynnetään liikkeessä.

On mielestäni jonkin asteista mielen laiskuutta katsoa asiaa vain yhdestä tulokulmasta.  Tämä yksinkertaistaminen saattaa toki auttaa siinä, että ylipäätään saadaan uudet henkilöt kiinnostumaan asiasta, mutta absoluuttisten totuuksien jakelu yhden työkalun avulla saattaa aiheuttaa vain enemmän haittaa kuin hyötyä.

Seuraavat asiat (mahdollisesti tässä järjestyksessä) tulisi laittaa kuntoon kun mietitään minkä tahansa liikkeen toteuttamista:

  1. yleinen käsitys liikemallista. Tekijän tulee ymmärtää yleisellä tasolla mistä on kyse. Tässä usein auttaa pelkkä näköaistin hyödyntäminen ja tarvittaessa ”isolla pensselillä” annettujen neuvojen jakaminen. Usein pelkkä imitointi riittää tässä vaiheessa. On kuitenkin huomioitava, että aloittelijan tulisi lähteä alkeista ja liikeprogressioissa perusteiden imitoimisesta. Voi olla kohtalokasta yrittää imitoida itselleen liian haastavaa taitoa!
  2.  tukipisteiden sijoittaminen suhteessa vartalon massakeskipisteeseen. Liikemallin hahmottamisen kehittyessä voidaan alkaa miettiä yksityiskohtia joiden avulla lisätään asentohallintaa. Edelleen liike saattaa olla epätarkkaa ja energiaa kuluu paljon asennon ja liikkeen hallintaan.  Tässä vaiheessa biologisten järjestelmien hahmottamisessa voidaan hyödyntää mekaniikan tutkintaa ja jopa yksittäisten lihasten roolia kokonaisuudessa(anatomia ja fysiologia).  Kun infoa annettaan kerroksittain, kuulijan vastaanottokyky ei ylikuormitu.  Liian vähän neuvoja on aina parempi kuin liian paljon!
  3.  liikkeen rytmi. Vasta kun liike (myös staattiset asennot jotka sisältävät aina jatkuvaa, dynaamista asennon korjaamista) tehdään tilanteeseen nähden optimaalisella rytmillä, se voi saavuttaa taloudellisen ja tehokkaan muotonsa.  Tässä vaiheessa keskittyminen kohdistuu tärkeimpiin asioihin ja esimerkiksi huippu-urheilija pystyy hyödyntämään näköaistiaan paremmin kuin noviisi, joka lisää ”hyödyllisen datan” määrää, jolloin voidaan tehdä tarkempia arvioita ja niiden myötä päätöksiä tulevasta. Myös muiden aistien kautta tulevan tiedon prosessointikyky kehittyy harjoittelun avulla ja koska voidaan tehdä nopeampia päätöksiä, voidaan myös liikkua halutessaan nopeammin, joka tietyissä liikkeissä on tie taloudelliseen ja tehokkaaseen kehon liikuttamiseen.

 

Liikkumiskykyä on mielestäni mahdoton arvioida pelkän anatomian ja fysiologian tiedon kautta. Täytyy olla ymmärrystä siitä miten liikettä voidaan tuottaa optimaalisesti ja mitkä kaikki asiat emootioista lähtien saattavat vaikuttaa tähän. Oppimisympäristöllä on oma osuutensa ja sillä millaisia uskomuksia liikkujalla on. Uskomukset saattavat olla suotuisia tai rajoittavia,  joten erilaisten mentaaliharjoitteiden hyödyntäminen tai pelkästään suorituksen läpikäyminen ennen toteutusta auttaa usein toivotun lopputuloksen saavuttamisessa.

Kun fokus viedään hetkittäin yksittäiseen lihakseen / lihasryhmään, se väistämättä rajoittaa kokonaisuuden hahmottamista sillä hetkellä, mutta saattaa auttaa tekijää hahmottamaan paremmin, miksi yksityiskohdat ovat merkittävän tärkeitä. Yksittäin ne eivät saa vielä mitään aikaiseksi mutta kun riittävän moni yksityiskohta toteutuu toivotulla tavalla ja vieläpä oikeaan rytmiin,  voidaan saavuttaa täysin uudenlainen liikkumisen taso!

Etummainen sahalihas, eli Serratus Anterior

Onko tämä lihas tärkeä ja jos on, niin miksi se on niin tärkeä ja mikä sen rooli liikkeessä on? Uskon siihen, että kun asioita jaksaa tutkia riittävästi ja myös riittävän haastavalla tasolla, alkaa ymmärtämään yksityiskohtien merkitystä paremmin myös perusteissa.  Miksi jokin asia saattaa auttaa jonkin tietyn oireen, kuten kivun lievittämiseen, tai miksi sama asia saattaa auttaa toista henkilöä parantamaan suoritustaan jossain hienomotoriikkaa vaativassa taidossa.  Yritän tiivistää asiaa alla olevalla videolla.

 

Kirjoittaja: Jukka Rajala

Facebook